Tuore Väestöliiton perhebarometri "Perhepolitiikan uudet tuulet - perheen paluu" kertoo tämän päivän lapsiperheiden toiveista ja tarpeista. Barometrissa käy ilmi se, että perheen arvostus on kasvanut tasaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan työelämä haastaa entistä vahvemmin perheen kanssa vietettyä aikaa. Barometrissa kouluikäisten lasten vanhemmat nostavatkin tärkeimmäksi toiveeksi joustavien työaikaratkaisujen lisäämisen niin, että työ ja perhe olisivat todellisesti jokaisen vanhemman oikeus. 
 
Sinivihreä hallitus on nimennyt vanhempainvapaatyöryhmän, jonka työtä ei ainakaan vielä voi kehua. Työn tuloksia on kaivattu kipeästi ja siksi istuvaa Kiviniemen hallitusta muodostettaessa työryhmää kiirehdittiin. Uusimmassa hallitusohjelmassa kiritetään erityisesti toimia, jotka tähtäävät vanhemmuudesta työantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Tämä olikin välttämätöntä, onhan kyse tasa-arvon suurimmasta häpeätahrasta ja naisvaltaisten alojen yrittäjyyden jarrusta.
 
Työryhmän liepeillä on käyty keskustelua vanhempainvapaan ja isäkiintiöiden pidentämisestä, mutta muuten hallituksen piirissä tehdyt toimet joustavien työaikaratkaisujen lisäämiseksi ovat jääneet vähemmälle. Työtä tällä saralla riittäisi. Työaikapankki ja vaihteleva työaika sekä osa-aikatyö ovat esimerkkejä vielä käyttämättömistä mahdollisuuksista. Yksinhuoltajien korkea työttömyys kertoo siitä, että yhden vanhemman perheissä tarvitaan lisäapua arjen sujumiseen. Perhebarometrin viesti on nyt syytä ottaa joka taholla tosissaan. Työn ja perheen yhteensovittaminen on nostettava ykkösagendalle työmarkkinapöydissä, poliittisessa päätöksenteossa ja ennen kaikkea työpaikoilla.
 
Tuoreessa perhebarometrissa nousi vahvasti esille myös lapsiperheiden odotukset valmisteilla olevaan verouudistukseen. Toivotumpana pienten lasten vanhempien keskuudessa pidettiin lapsista tehtäviä verovähennyksiä. Verouudistusta valmistelevan Hetemäen työryhmän onkin syytä arvioida, olisiko lapsivähennyksistä modernin perhepolitiikan välineiksi. Aivan erityisesti on arvioitava, olisiko verovähennys toimiva keino auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia perheitä ja samalla purkaa kannustinloukkuongelmia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita.
 
Barometrissa kannatusta sai myös valinnainen yhteisverotus. Yhteisverotusmallissa vanhempien tulot laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin kahdella, jolloin veroprosentti muodostuisi alhaisemmaksi varsinkin niissä perheissä, joissa toinen vanhempi tienaa merkittävästi toista enemmän. Yhteisverotusmallia ei pitäisi herättää henkiin, koska se veisi perhe- ja veropolitiikkaa täysin väärään suuntaan. Ei ole mitään järkevää syytä siihen, että verotuksella tuettaisiin erityisesti suuren tuloeron perheitä. Malli tukisi ajatusta, että toinen vanhempi hoitaa lapset ja toinen ansiotyön. Perheet ovat erilaisia ja yhteisverotusmalli unohtaa yksinhuoltajat ja yhteishuoltajaperheet. Siksikin se on torso malli tukemaan perheitä.
 
Lähtökohta on oltava, että verouudistus kannustaa tasa-arvoiseen vanhemmuuteen ja edistää työelämän tasa-arvoa. Työ ja perhe pitäisi olla jokaisen vanhemman oikeus ja molemmilla vanhemmilla pitäisi olla mahdollisuus olla lastensa kanssa.

Alkuperäinen blogi Verkkouutisissa