Valtiovarainministeriössä verotusta pohtiva alivaltiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä tekee uudistusehdotuksensa tämän vuoden loppuun mennessä. Viimeistään silloin on eri puolueiden otettava kantaa verotukseen ja kerrottava omat näkemyksensä. Verot ovat varmasti kuuma keskustelunaihe ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Keskustelua verouudistuksesta on jo käyty monesta näkökulmasta.

Helsingin seudun asukkaiden kannalta on aivan erityisen tarkkaan katsottava, ettei verouudistuksella tehdä asumista kohtuuttoman kalliiksi. Tavallisella palkansaajalla, yrittäjällä, eläkeläisellä ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus ja varaa asua omassa kotikaupungissaan. Se on metropolialueen menestymisen elinehto. Erityisesti on pidettävä kiinni siitä, ettei kiinteistöveron nostolla tehdä asumista kohtuuttoman kalliiksi. Asumisen kustannukset ovat pääkaupunkiseudulla tavallisen kaupunkilaisen sietokyvyn ylärajoilla.

Helsinki on pyrkinyt pitämään kiinteistöveronsa kohtuullisena, koska korotukset menevät suoraan yhtiövastikkeisiin ja vuokriin. Näin on voitava olla jatkossakin. Parasta olisi, että jatkossa kaupungit saisivat itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät. Etenkin metropolialueella se on välttämätöntä, jotta kaupungit voivat siten huolehtia alueensa asukkaiden asumiskustannusten kurissa pysymisestä.

Kiinteistövero on säilytettävä kunnallisena verona. Kuntien on voitava jatkossa päättää mahdollisimman itsenäisesti niin tuloveroprosentista kuin kiinteistöveron tasosta. Jos kiinteistöverossa halutaan pitää lakisääteiset ylä- ja alarajat on ainakin alarajojen korottamisesta pidättäydyttävä. Nykyisen hallituksen tekemän kiinteistöveron alarajan noston kautta tehtyä "pakkokorotusta" ei tule missään nimessä toistaa.

Useissa verouudistusta koskevissa kannanotoissa on nostettu esille ajatus korottaa kiinteistöveroa. On sanottu, että kiinteistöt eivät karkaa ulkomaille. On väitetty, että meidän kiinteistöveromme on vielä matala verrattuna moneen muuhun EU-maahan. On tärkeää alleviivata se tosiasia, että kiinteistöveromme on jo nyt EU:n keskivertotasoa. Kaiken lisäksi korkean kiinteistöveron maissa ei ole Suomen kaltaista verorakennetta, jossa kohtuullisen korkean kunnallisveron lisäksi on vielä valtion tulovero.

Metropolipolitiikan peruslähtökohta on se, että erillisratkaisuja ja toimia tarvitaan ja tehdään metropolialueen menestymiseksi. Tämän periaatteen on näyttävä myös veropolitiikassa. Metropolialueen menestyminen ja hyvinvointi edellyttää, että sen asukkaita ei kuriteta sietämättömillä asumiskustannuksilla. Päinvastoin on tehtävä toimia sen eteen, että metropolialue on hyvä paikka asua, elää ja tehdä työtä sekä yrittää jokaiselle. Metropolialue on koko maan hyvinvoinnin ja kasvun veturi.

Alkuperäinen blogi Verkkouutisissa